ATK:n varhaisissa vaiheissa (1970-luvulla) syntyi käsitys, että Suomeen tarvitaan Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ). KTJ on sittemin toteutunut ja on osa suomalaista tietoinfrastruktuuria. KTJ:stä voi helposti hakea esimerkiksi kiinteistöt Ahvenanmaalta. Avoimen yhteiskunnan etuja tämäkin.
KTJ:tä ylläpitävät Maanmittauslaitos ja kunnat. Maanmittauslaitos on toteuttanut sittemin myös Maastotietojärjestelmän (MTJ). MTJ:hen on kerätty ja koottu erilaisista lähteistä maastoa kuvailevia tietoja. Tiedot avattiin 1.5.2012 ja sen jälkeen käyttö on laajentunut merkittävästi. Jopa OpenStreetMap -aktiivit hyödyntävät aineistoa OSM:n päivittämisessä.
Ilmeisen alkuvaiheessa on myös ideana ollut toteuttaa Suunnittelutietojärjestelmä (STJ tai KTJ/S). STJ on jäänyt unelmaksi. Vaikka maankäytön suunnitelmat ovat erittäin merkittäviä monille toimijoille. Jotenkin olisi kuvitellut, että alan viranomaiset olisivat saaneet jotain merkittävää aikaa noin 40 vuoden aikana. Asiaa on luonnollisesti selvitetty ja suunniteltu (sic) huolellisesti, Internetin hakukoneet eivät ylety kovin helposti vuosikymmenten taakse. Hyvä niin.
Lähde: YM: Opas 11 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.
Mutta on hienoa kun nuoret, innovatiiviset ihmiset eivät välitä vanhoista vaan päättävät ryhtyä toimeen. Ympäristöministeriön johdolla Suomen Ympäristökeskukseen tulevaan Liiteri-tietojärjestelmään on kerätty yhtenäiseksi tietoaineistoksi Suomen kaikki yleiskaavat. Sito Oy:n on tehnyt likaisen työn, joka on sisältänyt kyyneliä ja hikeä sekä tuskaa ja varmasti myös iloa. Muutaman tuhannen puhelinsoiton jälkeen, pölyisten arkistojen ja kunnantalojen kaivelujen ( ”Täällä se on, kunnantalon seinällä”) ja lukemattomien työtuntien jälkeen on aika kiitosten. Kiitos!
Jos olet kiinnostunut niin, asiasta voi kuulla lisää YM:n tilaisuudessa ke 29.10. Myös Paikkatietomarkkinoilla voi palveluun tutustua.
Ketuille
Muiden ei ehkä kannata lukea (pakollinen disclaimer).
Se on vaan rasteriaineistoa: aivan, suurin osa yleiskaavoista on vain karttana. Ei rakenteellisena tietona tietokannassa. Vapaaehtoiset voivat ruveta digitoimaan.
Pitäisi olla myös asemakaavat: niinpä, näitäkin löytyy jo useiden kuntien tietojärjestelmistä rakenteellisina tietoina. Ja jopa rajapintojen kautta käytettävissä. Parhaiten säilytettyjä aarteita Suomessa.
Tämä ei ole avoin aineisto: tietojen kerääminen on maksanut maltaita (oops, herääkö AVI) ja jostain pitää saada rahoitusta. Käsitykseni mukaan aineistosta ei tulla keräämään ”käyttöoikeusmaksuja” vaan tiedon keräämisestä ja jakelusta koituvia kustannuksia. Tietoaineistohan varmaan voidaan saattaa avoimeksi tiedoksi,. Halukkaat voivat tehdä valtioavustusanomuksen valtionvarainministeriön budjettiosastolle. Onnea matkaan!
Lopuksi
Itse haluan kiittää tekijöitä niistä kaikista uhrauksista jota olette joutuneet tekemään. Ei varmasti ole ollut helppoa. Työtänne ja päämääriänne on varmasti arvosteltu laajasti, eikä asia tästä helpotu. Mutta kertomalla asisasta avoimesti on ehkä mahdollista, että Suomessa olisi 2020-luvulla käytössä Suunnittelutietojärjestelmä. Tietysti jos annamme toteuttamisen nuorelle sukupolvelle, niin asia ratkennee jo 2010-luvulla.
Kyllä niitä SADe-varoja olisi voinut (ja on käytetty) käyttää huonomminkin ;-)
